Näin valmistut verkkosivujen suunnittelijaksi

Verkkosivujen suunnittelussa ja tuottamisessa tarvitaan yleensä ainakin kahta ammattilaista, nimittäin web-suunnittelijaa (web designer) ja web-kehittäjää. Pienimmissä yrityksissä tai pienimmissä firmoissa yksi ja sama henkilö saattaa hoitaa koko projektin. Hänen työkuvaansa saattaa kuulua myös palveluiden markkinointi, webhotellin valinta, asiakaspalvelu ja esimerkiksi valokuvaaminen.

Web-suunnittelija on vastuussa kaikesta, mikä näkyy nettisivujen käyttäjille. Web-suunnittelija on siis vastuussa koko sivuston ulkoasusta. Käytettäviä työkaluja ovat muun muassa Photoshop sekä Illustrator. Isommassa firmassa ja isommissa projekteissa saman verkkosivuston kimpussa saattaa ahertaa useampia web-suunnittelijoita, joista osa on erikoistunut sivuston käyttökokemukseen (user experience eli UX). 

Web-kehittäjien pääasiallinen työkalu ei ole kuvankäsittelyohjelma, vaan tekstieditori ja sen ohella komentokehoite. Web-kehittäjä kirjoittaa sivuston rakentamiseen tarvittavan koodin web designerin antamien suunnitelmien tai ”piirustuksien” perusteella. Web-kehittäjät voidaan jakaa frontend- ja backend-kehittäjiin, mutta usein sama henkilö vastaa sekä backendin että frontendin koodaamisesta – eli toimii niin sanottuna webmasterina. Backend-kehittäjä keskittyy optimoimaan sivuston taustajärjestelmää, kun taas frontend-kehittäjä koodaa verkkosivuston käyttäjälle näkyvät osat. 

Miten valmistua verkkosivujen suunnittelijaksi?

Verkkosivujen suunnittelijaksi voi päästä hyvin erilaisilla koulutustaustoilla. Monet graafiset suunnittelijat työllistyvät myöhemmin web-suunnittelijoiksi. Graafiseksi suunnittelijaksi voi valmistua ammattikorkeakouluissa tai yliopistossa. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella. Myös media-alan ammattitutkinto tai varsinainen web designer -koulutus valmistavat tähän ammattiin.

Esimerkiksi AEL:n ja Amiedun yhdistymisestä alkunsa saanut Taitotalo tarjoaa media-alan ammattitutkintoa julkaisujen ja verkkopalveluiden toteuttajille. Tutkinto kestää noin 21 kuukautta, ja sen jälkeen voi käyttää esimerkiksi ammattinimikettä web designer, media designer tai julkaisugraafikko.

Myös Turun kristillinen opisto tarjoaa web designer -koulutusta. Sen aikana opiskelija toteuttaa itsenäisen verkkopalveluprojektin, minkä avulla hän voi osoittaa verkkopalvelun suunnittelusta ja toteuttamisesta hankkimansa osaamisen. 

Varsinkin pääkaupunkiseudulla on suhteellisen helppoa löytää töitä verkkosivujen suunnittelijana. Web-suunnittelijan palkka on noin 2500 euroa kuussa, kun taas frontend-kehittäjä saa noin 2775 euroa. Verkkosivujen suunnittelija voi työllistyä myös yrittäjänä, jolloin hän hoitaa koko verkkosivuprojektin itse – tai palkkaa lisätyövoimia koodaamiseen, sisällöntuotantoon ja kuvaamiseen. Yksinkertaisimmistakin verkkosivuista veloitetaan noin 700 euroa, jos ne on rakennettu alusta asti asiakkaan tarpeisiin. Parin sadan euron verkkosivut on todennäköisesti tehty valmiille pohjalle, mille on lisätty asiakkaan tarjoamat kuvat ja tekstit

Saavutettavuusdirektiivin vaikutukset verkkosivujen suunnittelemiseen ja päivittämiseen

Verkkosivu

Saavutettavuusdirektiivi astuu pian voimaan (23.9.2020), ja sen myötä ainakin kaikkien julkisten toimijoiden verkkopalveluiden pitää olla sellaisia, että myös motorisista vaikeuksista tai näköongelmista kärsivät voivat niitä käyttää. 

Taustalla on ajatus siitä, että Internet kuuluu kaikille. Tällä hetkellä kaikki yhteiskunnan jäsenet eivät kuitenkaan pysty käyttämään Internetiä ilman ongelmia – jopa 15–20 % väestöstä hyötyy saavutettavien palveluiden tarjoamisesta. Väestön ikääntyessä tämän luvun uskotaan kasvavan. Jo nyt noin 3–5 % väestöstä kärsii motorisista vaikeuksista, mitkä vaikuttavat kykyyn käyttää hiirtä tai näppäimistöä. Ainakin 6 prosentilla on vaikeuksia sisällön hahmottamisen ja tulkitsemisen kanssa. 3 prosenttia koko maailman väestöstä on joko sokeita tai vakavasti näkörajoitteisia. Suomessa näkövammaisia on runsaat 50 000 henkilöä, joista sokeita on 10 000. Kuulorajoitteisia on noin 3 %. 

Koska puhutaan näin suurista luvuista, kannattaa myös yksityisen puolen toimijoiden kiinnostua verkkopalvelujen muokkaamisesta saavutettaviksi. Yhtään asiakasta ei kannata karkottaa esimerkiksi verkkokaupasta sen takia, että verkkosivustoa on tavalla tai toisella liian vaikeaa käyttää. 

Verkkopalveluiden saavutettavuus kannattaa huomioida jo verkkosivuja suunnitellessa, mutta jos yrityksellä jo on verkkosivut, voidaan ne muokata saavutettaviksi myös jälkikäteen. Verkkosivujen suunnittelijoiden ja kehittäjien kannattaa hankkia tietotaitoa aiheesta ja nopeasti, sillä juuri nyt monet toimittajat päivittävät verkkosisältöjään. 

Saavutettavuus tarkoittaa muun muassa sitä, että olennaiset osat verkkosivujen tekstistä voidaan lukea lukulaitteella, ja että kaikissa kuvissa on tekstikuvaus (tämä auttaa myös hakukonenäkyvyyttä). Myös erilaiset pdf-tiedostot pitää pystyä lukemaan lukulaitteella. Videoissa ja äänissä tulee olla tekstitykset, ja sivuston värikontrastit on harkittava huolella. Sekin kannattaa ottaa huomioon, että sivuilla ei saa olla sairaskohtauksia aiheuttavaa välkettä, ja että kaikkien tekstikenttien on ilmoitettava selkeästi, onko niiden täyttäminen välttämätöntä. Monimutkaiset lauseet kannattaa siivota pois ja korvata selkeämmillä, ja kuvituksessa tulee ottaa huomioon myös värisokeat. Nettisivujen suunnitteluun saa näkövammoja simuloivia ohjelmia, jotka näyttävät designin siten, kuin värisokea sen näkisi.

jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on email

Katso lisää

Avainsanat
Rahaa

SEO vs. PPC: Kumpaa kannattaa käyttää?

SEO vs. PPC: Kumpaa kannattaa käyttää? Tiedätkö, mitä tarkoittavat SEO ja PPC? Ehkä tiedätkin termien merkityksen, mutta tiedätkö, kumpaa kannattaa käyttää?  Mitä on SEO eli